Hei siellä, kaikki rakkaat lapset! Tänään käsittelemme aihetta System of a downin Mezmerize-levy, joka on itse asiassa kaikkien aikojen suosikkilevyni. Olen kuunnellut sen niin monta kertaa, että juttua kyllä riittää.

Levyhän on siis vuodelta 2005, ja se julkaistiin kolme vuotta SOADin edellisen levyn jälkeen. Ja pakko sanoa, että musiikkityylin muutos Steal this albumin ja Mezmerizen välillä on jokseenkin huomattava. System of a downin kolme ensimmäistä levyä ovat siis jotain ihan erilaista kuin Mezmerize ja Hypnotize (kirjoitan Hypnotizesta huomenna, kun nämä levytkin kerran julkaistiin samoihin aikoihin).

Ja sitten siihen levyn biisilistaan:

Mezmerizen alussa on introna pätkä Soldier side-kappaletta, joka on Hypnotizen viimeinen kappale. Ei tämä lyhennelmä tee ehkä yhtä suurta vaikutusta kuin kappaleen kokonainen versio, mutta ihan hyvin se sopii kevyeksi introksi.

Intron jälkeen homma räjähtää käyntiin, kun BYOB (Bring your own bombs) alkaa. Biisistä on ehkä mahdotonta pitää, jos omat mielipiteet eivät käy yksiin kappaleen lyriikoiden kanssa. Ja avataanpa vähän niitä sanoituksia: BYOB:n sanoituksien tarkoituksesta on käyty useita väittelyjä, ja vain bändin jäsenet taitavat tietää, mitä kappaleella tarkalleen yritetään viestittää. ”Why don’t presidents fight the war, why do they always send the poor?” laulaa Serj Tankian. Jokainen varmasti ilman pitkää miettimistäkin hahmottaa, että biisissä otetaan kantaa sotimiseen, asepalveluksen suorittamiseen Yhdysvalloissa ja siihen, pitäisikö maiden hallitsijoiden taistella itse omat sotansa. Muut osat sanoituksista, kuten viittaukset Moosekseen, Fort Knoxiin ja pöytäliinoihin jättävät enemmän tulkinnanvaraa. Näiden lyriikoiden merkityksistä käydään vielä tänäkin päivänä, melkein kymmenen vuotta levyn julkaisemisen jälkeen, kiivaita väittelyitä.

Toinen vahvasti poliittisesti kantaa ottava kappale levyltä on Cigaro. Siinä arvostellaan/tehdään pilaa valtioiden johtajista (erityisesti kai Yhdysvaltojen), heidän oletetusti rajoittuneesta ajatusmaailmastaan ja tavasta asettaa itsensä keskiluokan yläpuolelle. ”We’re the propagators of all genocide”, kappaleessa lauletaan viitaten oletettavasti taas Armenian kansanmurhaan. Pakko sanoa, että hyvin tyypillinen sanoitus SOADilta. Aihe on varmasti tärkeä, kaikki bändin jäsenet ovat armenialaista syntyperää.

Cigaron sanat ovat suhteellisen helpot ymmärtää (verrattuna SOADin muihin kappaleisiin, eli kappale on silti melko vaikeakäsitteinen). Toki jotkut silti ajattelevat että kappale kertoo sikareista ja siitä, kenellä on isoin muna.

Levyn viimeiset kappaleet, Old school Hollywood ja Lost in Hollywood, kertovat siitä, että Hollywood on julma paikka ja kuuluisaksi on vaikea tulla. Sen enempää en pikkuisilla aivoillani näistä kappaleista kyennyt ymmärtämään. Olenko nyt julma jos sanon, että nämä kaksi kappaletta ovat ehkä levyn heikoimmat.. Bändin kitaristi, Daron Malakian hoitaa suurimman osan Lost in Holywoodin lauluosuuksista, ja hyvältä se nyt kuitenkin kuulostaa.

Siinä taisi olla levyn tärkeimmät kappaleet. Kaikista biiseistä en voi syvällisesti kirjoittaa, muutenhan tästä tulee kilometrin pituinen juttu :-D . Mainittakoon nyt, että välistä jättämäni kappaleet olivat Revenga, Radio/Video, This cocaine makes me feel like I’m on this song, Violent pornography, Question ja Sad statue. Näistä kappaleista jätin kirjoittamatta lähinnä sen takia, etteivät ne ole kovin merkittäviä. Ja Revengaa en vaan ymmärtänyt :-D . Huomenna kirjoitan Hypnotizesta!

Ja jos System of a downin (ja muidenkin bändien) sanoituksien merkitykset kiinnostavat, kannattaa surffata osoitteeseen SongMeanings.com

http://songmeanings.com/